Etusivulle
Itämeren yleispiirteet
Itämeren historia
Lajisto ja elinympäristöt
Itämeri ja ihminen
Meriluonnon harrastaminen
Aaltojen alla -kirja
Lisätietoja


 

MERENKURKKU





Merenkurkku

Merenkurkku on Selkämeren ja Perämeren väliin jäävä alue, jossa Pohjanlahti kapenee ja madaltuu. Kynnyssyvyys Perämeren ja Selkämerten välillä on ainoastaan 25 metriä. Suuret joet tuovat Perämereen makeaa vettä, joten Merenkurkun kynnyksen kohdalla veden suolapitoisuus alenee Selkämeren pohjoisosien 5 promillesta Perämeren eteläosien 4 promilleen. Eliöstölle tämä suolapitoisuuden muutos on merkittävä. Merenkurkku onkin levinneisyyden pohjoisraja monelle mereistä alkuperää olevalle lajille.

Merenkurkun rannikon muodot poikkeavat eteläisemmästä Selkämerestä ja pohjoisemmasta Perämerestä huomattavasti. Merenkurkussa on laaja, erittäin rikkonainen ja matala saaristo. Osaltaan tämä saaristo estää veden vaihtoa Selkämeren ja Perämeren välillä. Avomerialue uloimpien Valassaarten ja Ruotsin Holmön saariston välillä on vain noin 25 km leveä. Suurimpia saaria ovat Raippaluoto ja Björkö, joilla on myös ympärivuotista asutusta.

Merenkurkun saaristo muuttuu jatkuvasti. Täälläkin maa kohoaa 9 mm vuodessa. Koska pohjat ovat matalia ja rannat loivia, Merenkurkku kuroutuu kokonaan umpeen parissa tuhannessa vuodessa. Ellei ilmaston lämpeneminen nosta meren pintaa, Perämeri irtaantuu Itämerestä erilliseksi järveksi.




>> Sivun alkuun