Saaristomeri
Saaristomeri on Hankoniemeltä Kustaviin ulottuva saaristoalue, johon kuuluu yli 40 000 saarta. Lännessä Saaristomeri jatkuu yhtenäisenä, asuttuna saaristoalueena Ahvenanmaalle saakka. Saaristomeri on suolapitoisuudeltaan Suomen rannikon mereisin osa, pintaveden suolapitoisuus on 5–7 promillea. Pohjan syvyyssuhteet ovat varsin jyrkkiä. Saariston sisäosissakin, kuten Turun edustan Airistolla, on jopa 90 metriä syviä paikkoja. Saaristomeren syvimmät kohdat ovat vähän yli 100 metriä syviä. Korkein saari, Högland, kohoaa 41 metriä merenpinnan yläpuolelle. Koska saarten väleissä on syviä alueita, suurin osa Pohjanlahden ja varsinaisen Itämeren välisestä vedenvaihdosta tapahtuu Saaristomeren kautta. Saaristomeri on jakaantunut saaristovyöhykkeisiin. Alueen laajuuden vuoksi vyöhykerajat eivät ole kuitenkaan niin selviä kuin esimerkiksi Suomenlahdella. Tavallaan Saaristomeri koostuu useasta saaristosta – selkävesien takana on saarirykelmiä, jotka muodostavat oman vyöhykkeisyytensä. Niinpä suurimmat saaret saattavat Saaristomerellä olla täysin metsäisiä vielä varsin kaukana rannikosta. Saaristomeren eteläosissa paljaat kalliosaaret ovat kuitenkin yhä vallitsevampia. Saaristomeren eliöstö on monipuolista. Mereistä alkuperää olevia lajeja on yli 50. Veden suolapitoisuus ei ole kuitenkaan liian korkea useimmille makeanveden lajeillekaan. Saarten jyrkillä kalliopohjilla leväkasvillisuus kasvaa vyöhykkeittäin. Rakkolevävyöhyke esiintyy Saaristomerellä vajaan metrin syvyydestä 4–6 metriin. Laajoilla alueilla rakkolevä on kuitenkin rehevöitymisen myötä kadonnut ja sen ovat korvanneet rihmalevät. Syvimmillään rihmamaisia leviä, pääasiassa haarukkalevää, röyhelölevää ja ruskokivitupsua kasvaa Saaristomerellä 15–20 metrin syvyydellä. Puna- ja ruskolaikkulevää kasvaa vielä yli 20 metrin syvyydessä. Putkilokasvillisuutta on runsaammin sisäsaariston suojaisilla alueilla. Kirkkaan veden alueilla putkilokasveja tavataan usein myös rakkolevävyöhykkeen alapuolella. Lajeja ovat tällöin esimerkiksi isohaura ja ahvenvita. Meriajokasniittyjä on siellä täällä ulkosaariston hiekkapohjalaikuissa, Jurmoa ympäröivillä hiekkapohjilla on laajoja meriajokasesiintymiä. Eläimistökin on monipuolinen; Saaristomerellä tavataan lähes kaikki Suomen merialueilla esiintyvät pohjaeläin- ja kalalajit. Saaristo tarjoaa monelle kalalajille suotuisan lisääntymisympäristön, esimerkiksi silakan lisääntymisalueena Saaristomeri on erittäin tärkeä. Saaristomeri on myös tunnettu merikotkistan ja harmaahylkeistään.
|
